Kirjoittajat

Henriikka Tavi

Olen Helsingistä Turkuun muuttanut runoilija, kirjailija, runoustoimija, somekeskustelija, ilmastoaktivismin harrastaja, kirjallisuuden merkityksen pohtija, kyseenalaistaja ja rajojen venyttäjä. Vuonna 2012 herätin huomiota kirjallisella performanssilla taikka ihmiskokeella, jossa testasin onko runoudella ”mahdollista elää” eli julkaisin 12 kirjaa vuodessa (tai tarkemmin sanottuna lopulta 15 kuukaudessa). Tämän hankkeen aikana syntyi myös idea teoksesta joka koostuisi ihmisten ilmaston ja sään muuttumista koskevista muistoista: 12:n toiseksi viimeinen osa Joulukuu, jota tämä sivusto laajentaa ja jatkaa.

En ole ollut koskaan mikään himomatkustaja, mutta olen silti matkustanut aika paljon ja työskennellyt useissa residensseissä Euroopassa ja Amerikassa sekä vieraillut jonkin verran myös esiintymässä Suomen rajojen ulkopuolella. Olen koko aikuisikäni pelännyt lentämistä, mikä on hieman rajoittanut kaukomatkailua. Vuosien 2016-2017 aikana kuitenkin lensin holtittoman paljon mikä tarkoitti myös maailmani merkittävää laajenemista. Vuonna 2018 kuitenkin lentäminen muuttui ilmastosyistä äärimmäisen problemaattisesti ja olenkin pyrkinyt matkustamaan maata pitkin, mikäli se vain on ollut mahdollista.

Tällä hetkellä, kun viimeistelen omaa esittelyäni tälle sivulle maailma on yhtäkkisesti täysin pysähtynyt. Eurooppa on sulkenut ulkorajansa. USA on sulkenut rajansa. Suomen rajat on suljettu. Uusimaa, Suomen väkirikkain alue, on eristetty muusta Suomesta. Lentoyhtiöt varoittavat tulevista konkursseista. Kukaan ei tiedä jatkavatko ihmiset matkustamista vielä koronakriisinkin jälkeen, vai jäävätkö rajat osittain pysyvästi suljetuiksi. Joka tapauksessa juuri tällä hetkellä elämä eri puolilla maailmaa on hyvin samanlaista: Euroopassa ollaan kotona, Amerikassa ollaan kotona, Aasiassakin ollaan enimmäkseen kotona.

Turussa 31.3.2020

Amanda Texeira, Brazil

Amanda Texeira on kuvataiteilija, joka on kotoisin Porto Allegresta, Brasiliasta. Tutustuin häneen marraskuussa 2017 Art Iceland -residenssissä Islannin Länsivuonoilla, Ísafjörðurissa. Asuimme lähes kuukauden ajan samassa talossa, laitoimme toisillemme ruokaa, teimme kävelyitä ja kiipesimme vuonojen rinteille poimimaan mustikoita. Keskustelimme myös siitä, että haluaisin jatkaa Joulukuun keräämistä ja muuttaa sen jatkuvasti päivittyväksi teokseksi. Amanda kannusti minua. Olikin luontevaa pyytää häntä olemaan ensimmäinen uusista Joulukuun kirjoittajista.

Alice Yousef, Palestine

Alice Yousef on palestiinalainen runoilija, joka julkaisee runoutta blogissaan Blooms of Indigo (http://bloomsnindigo.blogspot.com). Hän kirjoittaa lähi-idästä, palestiinalaisten kokemuksista ja jokapäiväiseen elämään liittyvistä tunteista. Yousef kirjoittaa englanniksi. Hänen ensimmäinen kirjansa ilmestyy keväällä 2020 Eyewear Publishingin julkaisemana Isossa Britanniassa. Opin tuntemaan Alicen Iowassa, jossa jaoimme ilomme, surumme ja ruokamme ja asuimme vierekkäisissä huoneissa kolmen kuukauden ajan syksyllä 2016.

Piotr Hoffman, Poland

Piotr Hoffman on lakimies, joka asuu Varsovassa, mutta matkustaa työssään ja muutenkin paljon. Tapasimme 2000-luvun alkupuolella ollessamma Erasmus-vaihto-opiskelijoina Bremenin yliopistossa Saksassa. Aloimme pitää yhteyttä uudestaan v. 2016 ensin sosiaalisessa mediassa, mutta olemme onnistuneet tapaamaan tämän jälkeen sekä Helsingissä että Varsovassa.

Kathleen Maris Paltrineri, Iowa, USA

Kathleen Maris Paltrineri on Iowasta kotoisin oleva, tunnustettu runoilija (Pushcart Prize ehdokkuus). Hän valmistoi taiteen maisteriksi (MFA) New Hampshiren yliopistosta, jossa hän opiskeli Charles SImicin johdolla. Toimiessaan kansainvälisen kirjailijaohjelman syysresidenssin koordinaattorina hän perusti Origins-kansainvälisen kirjoittajaohjelman podcast sarjan. Hän on mm. työskennellyt Cornell Collegessa kutsuttuna kirjailijana. Hän kääntää norjankielistä runoutta ja opiskelee käännösrunoutta Iowan yliopiston käännösrunouden ohjelmassa. Hänen teoksiinsa voi tutustua osoitteessa: kathleenmarispaltrineri.com. Opin tuntemaan lämpimän, iloisen, aurinkoisen Kathleenin Iowassa kansainvälisessä kirjoittajaohjelmassa syksyllä 2016.

ko ko thett, Burma

"Kun Saavuin ensimmäistä kertaa Suomeen jouluna 2000, oli 24 astetta pakkasta. Olisipa mielenkiintoista vierailla Kuopiossa samaan aikaan ensi talvena", ko ko thett kirjoitti minulle, kun kerroin millaisen lumettoman ja lämpimän talven koimme tänä vuonna (2020). Burmalainen runoilija ko ko thett saapui Suomeen kiintiöpakolaisena, oppi suomen kielen ja sai myös Suomen kansalaisuuden. Nykyisin hän asuu Lontoossa. Tiemme kohtasivat kuitenkin vasta USA:ssa, Iowan pikkukaupungissa, jossa osallistuimme molemmat kansainvälisen kirjailijaohjelman syysresidenssiin syksyllä 2016
 Runoilija, kääntäjä ja toimittaja ko ko thett syntyi Yangonissa vuonna 1972. Vuonna 1995 opiskellessaan insinööritieteitä Yangonin teknologia istituutissa (YIT) thett alkoi toimittaa ja julkaista samisdat julkaisua Old Gold burman kielellä. Toisen chap booking Funeral of Old Gold jälkeen hänet pidätettiin osallistumisesta joulukuun 1996 opiskelija kansannousuun. Vapauduttuaan huhtikuussa 1997 hän jätti YIT:n ja Burman muuttaakseen ensin Singaporeen ja sitten Bankokiin, missä hän työskenteli vuosia pakolaisten parissa. Eläessään Suomessa Thett opiskeli Helsingin yliopistossa rauha- ja konflikti tutkimusta, jonka jälkeen hän muutti Wieniin opiskellakseen Wolfram Schafferin johdolla Wienin yliopistossa. Vuonna 2015 thett palasi Yangoniin. Ko ko thett on Poetry International -sivuston burmalainen toimittaja ja Bones Will Crow: 15 Contemporary Burmese Poets -antologian toinen toimittaja ja kääntäjä. Hänelle on myönnetty mm. Englannin PENin käännöskirjallisuuspalkinto vuonna 2012. Hänen laajaa kansainvälistä huomiota saavuttanut teoksensa The Burden of Being Burmese (Zephyr, 2016) on ensimmäinen burmalaisen runoilijan koskaan englanniksi julkaisema pitkä runoteos.